Siirry pääsisältöön

Someron Työväentalo

Someron Työväentaloilla on oma monipolvinen historiansa. Nykyisin alkuperäisessä käytössään on enää Jukolan nuorisotilakiinteistössä toimitila Juttutupa. 

Samalla paikalla sijaitsi oheisen artikkelin mukaan vuonna 1922 vanhasta rakennuksesta tehty työväentalo, joka koki 1980 suuren remontin. Mukana rahoittamassa korjauksia oli monia paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä. 

Nykyisenä voimakkaiden vastakkainasettelujen aikana on vähän yllättävääkin lukea, miten laajalti yhteisössä on työväentaloa lähdetty tukemaan. Toki mm. elokuvateatterikäytössä tila palveli ihmisiä poliittiseen ajatteluun katsomatta. Jokseenkin mieleen herää kuitenkin oliko sitä James Bondia aikanaan kovimpien porvarien vähän hankala mennä työväentalon kynnyksen yli katsomaan. 

Kuten ylempi kuva osoittaa, on talolla ollut paikoin hyvin runsaastikin käyttöä. Valitettavasti tiedossani ei ole, mistä tilaisuudesta kuva on peräisin.

Nopea vilkaisu elokuvateatterin tositteisiin osoittaa muuten, että James Bondeista esimerkiksi 007 ja tri No on kerännyt 29.9.1978 90 katsojaa, mitä voi pitää ihan hyvänä katsojamääränä. 007 rakastettuni pärjäsi vielä reippaasti paremmin 12.3.1978 289 katsojalla. 007 Istanbulissa meni 21.10.1978 111 katsojalle. 

Bondien ohella tänäkin päivänä suosituista elokuvista Taksikuski keräsi 19.2.1978 259 katsojaa ja Tähtien sota 15.10.1978 209 katsojaa. Somerolaisiin upposi myös kauhu: Manaaja 2:n näki 29.1.1978 153 katsojaa. 

Toki aikansa kotimaisilla suosikeilla oli myös Somerolla aivan omaa luokkaansa olevat katsojamäärät: Speden Häpy endkö keräsi 12.2.1978 387 katsojaa ja pari päivää myöhemmin toisessa näytännössä vielä yli 100 katsojaa. 

K-18 elokuvillakin riitti Somerolla ystäviä: Hyvästi Emmanuelle myi 16.4.1978 yhdeksän markan arvoisia lippuja 188, joista yksi puoleen hintaan. Eroottiset salaisuudet -elokuva sai 14.5.1978 103 katsojaa, joista jälleen yksi puoleen hintaan. Kuka lienee päässyt lasten lipulla näihin lapsilta kiellettyihin? 





Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietokatkoksia ja salaseuroja

Aika ajoin paikallinen kunnalliselämä on ollut värikästä ja jopa riitaisaa. Yksi demareiden kovimmista sisäisistä kiistoista huipentui tammikuussa 1991 Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Timo Puintilan eroon. Taustalla oli kiista ehdokkaiden nimeämisestä kunnanhallitukseen.  Työväenyhdistyksen johtokunta oli yksimielisesti esittänyt Puintilaa ja Teuvo Aaltosta. Yhdistyksen yleinen kokous valitsi tiukan äänestyksen jälkeen hallitusehdokkaiksi entiset jäsenet Eemil Niirasen ja Jukka-Pekka Pulkkisen. Asiaan liittyivät useat pitkäaikaiset erimielisyydet mm. lääninvaihdosasiassa, sekä johtokunnan tuska siitä, että tieto ei kulkenut kunnanhallituksen kanssa, siksi haluttiin johtokunnan puheenjohtajan istuvan kunnanhallituksessa. (Lähde: Forssan lehti 10.1.1991 ja Salon Seudun Sanomat 11.1.1991) Kuluneella viikolla paikkakunnan kokoomuksessa on kuohunut ja sen myötä valtuutettu Jutta Varjus on vetänyt pois ehdokkuutensa tulevissa kuntavaaleissa. Taustalla ilmeisesti ilmeisen törkeä kritiikk...

Ylikunnallinen toiminta ja aluevaalit

Työväenyhdistyksen toiminnassa on oman paikkakunnan asioiden hoitaminen ollut aina keskeisintä. Samalla valtakunnanpolitiikkaa on tietysti seurattu ja puitu paljon. Myös alueellinen yhteydenpito ja yhteistoiminta on ollut parhaimmillaan aktiivista. Historiikkiaineistosta nousevat esiin eduskuntavaalikampanjat, joiden tiimoilta paikkakunnalle on saatu nimekkäitäkin vieraita. Somerolaisehdokkaan läpimeno demarilistoilta eduskuntaan on aina ollut sen verran epätodennäköistä, että usein somerolaiset ovat olleet mukana naapurikuntien ehdokkaiden vaalityössä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet viime vuosikymmeninä Salon seudun kansanedustajat Jukka Roos ja Katja Taimela, jotka molemmat ovat löytäneet Somerolta innokkaan kannattajajoukkonsa.    Yhteistyö lähikuntien kanssa on ollut melkoisen vaihtelevaa. Aikanaan ennen lääninvaihdosta oltiin paikoin paljonkin tekemisissä Forssan demareiden kanssa. Lääninvaihdos teki tähän hienoisen hiljentymisen, mutta sittemmin tätäkin yhteisty...