Siirry pääsisältöön

Ylikunnallinen toiminta ja aluevaalit

Työväenyhdistyksen toiminnassa on oman paikkakunnan asioiden hoitaminen ollut aina keskeisintä. Samalla valtakunnanpolitiikkaa on tietysti seurattu ja puitu paljon. Myös alueellinen yhteydenpito ja yhteistoiminta on ollut parhaimmillaan aktiivista.

Historiikkiaineistosta nousevat esiin eduskuntavaalikampanjat, joiden tiimoilta paikkakunnalle on saatu nimekkäitäkin vieraita. Somerolaisehdokkaan läpimeno demarilistoilta eduskuntaan on aina ollut sen verran epätodennäköistä, että usein somerolaiset ovat olleet mukana naapurikuntien ehdokkaiden vaalityössä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet viime vuosikymmeninä Salon seudun kansanedustajat Jukka Roos ja Katja Taimela, jotka molemmat ovat löytäneet Somerolta innokkaan kannattajajoukkonsa.   

Yhteistyö lähikuntien kanssa on ollut melkoisen vaihtelevaa. Aikanaan ennen lääninvaihdosta oltiin paikoin paljonkin tekemisissä Forssan demareiden kanssa. Lääninvaihdos teki tähän hienoisen hiljentymisen, mutta sittemmin tätäkin yhteistyötä on lämmitelty ja vierailuja yli läänin rajan on ollut tiuhaan, joskin ilman suurempaa kotiinpäinvetoa voinee todeta, että liikenne on kulkenut voittopuolisesti Somerolta Forssaan päin. Ihan ymmärrettävää sinänsä.

Salon demareiden kanssa alkaa olla jo pitkät perinteet yhteisistä illanvietoista molempien toimiessa kutsujina. Moottorina tässäkin on ollut kansanedustaja Katja Taimela. Asiapuolen yhteistyö on ollut vähäisempää, joskin tarvittaessa sitäkin on löytynyt. Seudullinen yhteistoiminta ei aina ole mutkattominta, mutta pääsääntöisesti on löydetty yhteinen sävel.

Salon Työväenyhdistyksen tuki puoluekokousvaaleissa on ollut Someron ehdokkaiden läpimenon edellytys. Samoin esimerkiksi oma juuri alkanut Varsinais-Suomen piirin varapuheenjohtajuuteni on paljosta velkaa Salon tovereiden tuelle. Someron edustus puolueen alueellisissa toimielimissä ei ole ollut itsestäänselvyys, kaukana siitä, mutta viime vuosina tilanne on alkanut vakiintua hyvälle tolalle.  

Viimeisten vuosien aikana ylikunnallinen ohjuksemme on ollut Riitta Lehtinen, joka teki komean nousun maakuntahallitukseen asti. Hän on ollut vuosia myös linkkimme SDP:n Varsinais-Suomen piirihallitukseen. Siksi on luontevaa ja hienoa, että Riitta on myös aluevaaliehdokkaanamme.

Lehtisen Riitan persoona jakaa mielipiteitä somerolaisten poliitikkojen keskuudessa. Se on osoitus lähinnä siitä, että hän tahtopoliitikkona on tavannut saada paljon aikaan, eikä ole aina välittänyt hirveästi tyylipisteistä. Silti hän osaa olla erinomainen sillanrakentaja, kun sellaista tarvitaan. On vaikea ajatella parempaa edustajaa Somerolle tulevan hyvinvointialueen hallinnossa.   

Alueellinen toiminta nousee tulevina vuosina aiempaa merkittävämpään rooliin. Vaikka kunnilla ei uudistuksen jälkeen ole suoraan enää vaikutusvaltaa sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin, on niillä näiden palvelujen suhteen merkittäviä intressejä. 

Hyvinvointipalvelujen saatavuus sujuvasti omalta paikkakunnalta vaikuttaa isosti kaupungin elinvoiman kehitykseen. Kenenkään arki ei kestä sitä, että sairastuessa lääkärin pakeille, röntgeniin tai laboratoriokokeisiin pitää lähteä naapurikaupunkiin. Samoin jokaiselle on tärkeää, että se oma läheinen ikäihminen saa asua Somerolla palvelutarpeesta riippumatta, jolloin häntä on helppo käydä tapaamassa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen merkitys omalle paikkakunnalle on myös valtava, työpaikkojen määrä liittyy aika suoraan kaupungin asukkaiden määrään. Hyvinvointialueen ja kunnan väliseen rajapintaan sijoittuvien palvelujen järjestäminen sisältää omat haasteensa, joka vaatii hyvää yhteistyötä. Lisäksi kunnan omistukseen jäävien sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistöjen käyttö on oma kysymysmerkkinsä kolmen vuoden siirtymäajan jälkeen.

Näin ollen kunnilla on jatkossakin suuret intressit ja tarpeet hoitaa edunvalvontaansa hyvinvointialueisiin päin. Tämä on loppujen lopuksi aika vähän keskusteluissa esiintynyt asia. Meidän kaikkien etu on se, että uudet hyvinvointialueet saavat hyvän startin ja niiden päätöksentekoon saadaan muutama toimiva paikallinen linkki - aktiivinen, osaava ja päättäväinen aluevaltuutettu. Siksi kannattaa käydä äänestämässä. Sikäli kun olen lainkaan päässyt paikalliseen identiteettiin kiinni, niin väittäisin, että somerolainen on sellainen että se päättää itse. Tehdään niin myös näissä vaaleissa.   

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Tietokatkoksia ja salaseuroja

Aika ajoin paikallinen kunnalliselämä on ollut värikästä ja jopa riitaisaa. Yksi demareiden kovimmista sisäisistä kiistoista huipentui tammikuussa 1991 Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Timo Puintilan eroon. Taustalla oli kiista ehdokkaiden nimeämisestä kunnanhallitukseen.  Työväenyhdistyksen johtokunta oli yksimielisesti esittänyt Puintilaa ja Teuvo Aaltosta. Yhdistyksen yleinen kokous valitsi tiukan äänestyksen jälkeen hallitusehdokkaiksi entiset jäsenet Eemil Niirasen ja Jukka-Pekka Pulkkisen. Asiaan liittyivät useat pitkäaikaiset erimielisyydet mm. lääninvaihdosasiassa, sekä johtokunnan tuska siitä, että tieto ei kulkenut kunnanhallituksen kanssa, siksi haluttiin johtokunnan puheenjohtajan istuvan kunnanhallituksessa. (Lähde: Forssan lehti 10.1.1991 ja Salon Seudun Sanomat 11.1.1991) Kuluneella viikolla paikkakunnan kokoomuksessa on kuohunut ja sen myötä valtuutettu Jutta Varjus on vetänyt pois ehdokkuutensa tulevissa kuntavaaleissa. Taustalla ilmeisesti ilmeisen törkeä kritiikk...

Someron Työväentalo

Someron Työväentaloilla on oma monipolvinen historiansa. Nykyisin alkuperäisessä käytössään on enää Jukolan nuorisotilakiinteistössä toimitila Juttutupa.  Samalla paikalla sijaitsi oheisen artikkelin mukaan vuonna 1922 vanhasta rakennuksesta tehty työväentalo, joka koki 1980 suuren remontin. Mukana rahoittamassa korjauksia oli monia paikallisia yrityksiä, yhteisöjä ja yksittäisiä ihmisiä.  Nykyisenä voimakkaiden vastakkainasettelujen aikana on vähän yllättävääkin lukea, miten laajalti yhteisössä on työväentaloa lähdetty tukemaan. Toki mm. elokuvateatterikäytössä tila palveli ihmisiä poliittiseen ajatteluun katsomatta. Jokseenkin mieleen herää kuitenkin oliko sitä James Bondia aikanaan kovimpien porvarien vähän hankala mennä työväentalon kynnyksen yli katsomaan.  Kuten ylempi kuva osoittaa, on talolla ollut paikoin hyvin runsaastikin käyttöä. Valitettavasti tiedossani ei ole, mistä tilaisuudesta kuva on peräisin. Nopea vilkaisu elokuvateatterin tositteisiin osoittaa muuten...