Siirry pääsisältöön

Tekstit

Ylikunnallinen toiminta ja aluevaalit

Työväenyhdistyksen toiminnassa on oman paikkakunnan asioiden hoitaminen ollut aina keskeisintä. Samalla valtakunnanpolitiikkaa on tietysti seurattu ja puitu paljon. Myös alueellinen yhteydenpito ja yhteistoiminta on ollut parhaimmillaan aktiivista. Historiikkiaineistosta nousevat esiin eduskuntavaalikampanjat, joiden tiimoilta paikkakunnalle on saatu nimekkäitäkin vieraita. Somerolaisehdokkaan läpimeno demarilistoilta eduskuntaan on aina ollut sen verran epätodennäköistä, että usein somerolaiset ovat olleet mukana naapurikuntien ehdokkaiden vaalityössä. Tästä hyviä esimerkkejä ovat olleet viime vuosikymmeninä Salon seudun kansanedustajat Jukka Roos ja Katja Taimela, jotka molemmat ovat löytäneet Somerolta innokkaan kannattajajoukkonsa.    Yhteistyö lähikuntien kanssa on ollut melkoisen vaihtelevaa. Aikanaan ennen lääninvaihdosta oltiin paikoin paljonkin tekemisissä Forssan demareiden kanssa. Lääninvaihdos teki tähän hienoisen hiljentymisen, mutta sittemmin tätäkin yhteistyötä on lä
Uusimmat tekstit

Ryhmäpuhe vuoden 2022 talousarviosta joulukuun valtuustossa

Kirjoitin tällä kertaa poikkeuksellisesti valmiin ryhmäpuheen talousarviovaltuustoon. Julkaistakoon täälläkin. Mediahan näille ei suonut palstatilaa, vaan keskittyi uutisoimaan toinen toistaan älyttömämmistä äänestyksistä. Vaikka olen toivonut valtuustoon keskustelua, ei tämä armoton irtopisteiden kalastelu ja mielikuvapolitikointi ole askel oikeaan suuntaan.  Todetaanpa vielä perusteet sille, että äänestin kertaalleen poikkeuksellisesti tyhjää. Kyseessä oli esitys talousarviomäärärahan "katosta" urheilukenttähankkeelle. Esitys oli täysin yhdentekevä, koska jokainen määräraha on katto. Sinänsä esitys herätti ihan tärkeän keskustelun määrärahojen ylityksistä. Mutta noin asiallisesti ottaen esitystä oli mahdotonta kannattaa tai sinänsä vastustaakaan. Siksi tyhjä, hiljainen protesti älyttömyyksiä vastaan.  Tunnen oloni yhä vieraantuneemmaksi Someron kuntapolitiikasta. Mutta periaatteeni on, että öykkäreiden ei pidä antaa voittaa. Sinnitellään mukana.  Historiikkiprojekti etenee

Löytöjä vaaran vuosilta

Juttutuvan kaappeihin on vuosien saatossa kertynyt valtava määrä paperia. Sinne on ajautunut yhdistyksen omien asiapaperien lisäksi eri ihmisten arkistoja. Niiden läpikäyminen on työlästä.  Työmetodini on haravoida papereita läpi, skannata olennaiset ja järjestää keskeiset asiat mappiin. Asiakirjojen sisältämät tiedonmurut kokoan yhteen tiedostoon, joka on se joskus tuleva historiikki. Poistettavat menee poistoläjään ja arvokkaimmat arkistojen aarteet Työväen Arkistoon toimitettavaan läjään. Poistettavista aineistoista teen listaa, ja se käsitellään Työväenyhdistyksen johtokunnan kokouksessa ja johtokunta määrittää mitä millekin paperille tai tavaralle tehdään. Määrällisesti valtaosa tavarasta on suhteellisen tarpeetonta, esimerkiksi vanhan elokuvateatterin tositteita 80-luvulta tuntuu olevan vielä nurkissa todella paljon.  Yksi hankalimmista artikkeleista päättää mitä niille tehtäisiin, on muutama Sosialisti-lehden numero 30-luvun alkupuolelta. Niissä ei ole mitään Someroa koskevaa ti

Lautakuntia ja luottamushommia

Kansanedustajat toteavat usein, että todellinen valtiopäivätyö tehdään valiokunnissa, eikä eduskunnan täysistunnoissa. Tämä pitääkin arjen kokemusten mukaan pitkälti paikkansa. Onko sitten niin, että kunnallisen luottamushenkilön merkittävä vaikuttamistyö tehdään lautakunnissa, ei valtuuston kokouksessa? Kyllä ja ei.  Oli mielenkiintoista törmätä kuntavaalien 1988 jälkeisten luottamuspaikkaneuvotteluiden muistioon. Sieltä löytyi melkoinen määrä lautakuntia: on lomalautakunta, palolautakunta, tutkijalautakunta ja peräti 13-jäseninen(!) verolautakunta. Poliisipiirin neuvottelukuntaankin on valittu kuusi jäsentä ja kuusi varajäsentä. Tänä päivänä toimin Someron ainoana edustajana vastaavassa toimielimessä. Herää kysymys, mistä noille kaikille paikoille on löydetty luottamushenkilö? Tänään Someron hallintorakenne on tiivis ja suoraviivainen. On yhdeksänjäseninen kaupunginhallitus ja samankokoiset tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Sivistyslautakunnassa ja perusturvassa on kummassa

Tietokatkoksia ja salaseuroja

Aika ajoin paikallinen kunnalliselämä on ollut värikästä ja jopa riitaisaa. Yksi demareiden kovimmista sisäisistä kiistoista huipentui tammikuussa 1991 Työväenyhdistyksen puheenjohtaja Timo Puintilan eroon. Taustalla oli kiista ehdokkaiden nimeämisestä kunnanhallitukseen.  Työväenyhdistyksen johtokunta oli yksimielisesti esittänyt Puintilaa ja Teuvo Aaltosta. Yhdistyksen yleinen kokous valitsi tiukan äänestyksen jälkeen hallitusehdokkaiksi entiset jäsenet Eemil Niirasen ja Jukka-Pekka Pulkkisen. Asiaan liittyivät useat pitkäaikaiset erimielisyydet mm. lääninvaihdosasiassa, sekä johtokunnan tuska siitä, että tieto ei kulkenut kunnanhallituksen kanssa, siksi haluttiin johtokunnan puheenjohtajan istuvan kunnanhallituksessa. (Lähde: Forssan lehti 10.1.1991 ja Salon Seudun Sanomat 11.1.1991) Kuluneella viikolla paikkakunnan kokoomuksessa on kuohunut ja sen myötä valtuutettu Jutta Varjus on vetänyt pois ehdokkuutensa tulevissa kuntavaaleissa. Taustalla ilmeisesti ilmeisen törkeä kritiikki, j

Miten tämä vaalikausi meni noin niin kuin omasta mielestä?

Historiikkiprojektin eteneminen on kohdistunut kronologian pääkohtien täydentämiseen. Tässä apuna ovat olleet paikallislehden artikkelit yhdistyksen juhlavuosilta. Odottelen edelleen tietoa lehtikonsernin huipulta Turusta, saako Someron ja Salon Seudun Sanomien lehtileikkeitä julkaista tässä blogissa. Muilta osin harrastustoimintaa on alkanut hallita tulevat vaalit ja uuden vaalilehden tekeminen. Olen ollut vaalilehden kokoamisesta vastaavana jo monta kertaa ja näihin on liittynyt jos jonkinlaisia vaiheita. Viime kertaisesta vaalilehdestä olen kuitenkin aidon ylpeä. Se näyttää hyvältä ja sisältö on kunnossa. Ulkoasusta kiitos kuuluu Salonjokilaakson järjettömän osaavalle ja mukavalle tiimille.  Ajattelin, että nyt olisi paikallaan tutkailla, mitä teemoja viimeksi on tullut nostettua ja miten niiden kanssa on käynyt. Pääkirjoituksen alussa totean, että vaalit oli siirretty keväälle. Tässä kohtaa pääsee huokaus. En voi kuin ihmetellä, miten hankalaa vaalien siirtäminen tällä kertaa on ol

Onko puolueella merkitystä kuntapolitiikassa?

Historiikkiprojekti etenee materiaalin läpikäymisellä ja valokuvien digitoimisella. Tähän kirjoitukseen innoituksen antoi joidenkin taannoisten kuntavaalien aikainen paikallislehti ja siinä ollut kokoomuksen vaalimainos. Siihen kuvattujen ehdokkaiden joukossa oli myös nykyisin vasemmistoliittoa edustavan Aarne Vesterisen kuva. Melkoinen loikka. Pentti Nikulakin olisi ylpeä. Kuntapolitiikassa puolueen vaihtaminen ei ole valtavan harvinaista. Usein vaalimenestystä se ei ole hirveästi lisännyt. Someron lähihistorian kultamitalin moniloikassa ansaitsee Matti Härkönen, joka edusti sangen montaa puolueryhmää. Hämmennystä lisää ehkä se, että edustaessaan kokoomusta Matin puheet olisivat istuneet paremmin demarin suuhun. Henkilökohtaisesti minua tuo ei haitannut, hyvää yhteistyötähän siinä tehtiin. Mutta mitä miettivät kokoomuksen äänestäjät?  Samaan aikaan olen ollut tunnistavinani viime vuosilta Someron valtuustossa selkeän kehityskulun, jossa puolueiden väliset erot ovat häviämässä, eikä tä